Isäntä päätti sitten hoitaa homman itse (mikä lie itsetunnon puuska). Siellä autotallissa sitten sai
seistä tapittaa pöydällä 6 tuntia, kun isäntä repi karvojani, per...kele, kyllä nyppi. Ei se vaan ymmärrä, että karvojeni vuoleminen veitsellä ei tunnu hyvältä. Ja aina, kun ilmaisin tyytymättömyyteni tilanteeseen, alkoi hirveä huuto. Isännältä kyllä palaisi päreet oitis, jos sen karvoja lähdettäisiin repimään.Saihan siitä kärsimyksestä sikakorvia palkaksi, mutta ei se ollut kyllä sen väärti.
Ei se kyllä trimmatakaan osaa, mutta en ole nyt minkään snautseripellen näköinen, kuten joidenkin käsittelyn tulkosena. Isäntä raukka kun on vielä vasenkätinen, niin eihän se onneton osaa edes trimmausveistä pitää oikein kädessä.
Onhan tässä nyt vilposempi olo, joten palkka mulle, olut sulle.
1 kommentti:
On niin hitzin hauskaa blogiluettavaa, että pakko jatkaa tämän ketjun lukemista. Varmaan muuten ainakin yx "kääpiösnautseri-pelle", joka varmasti mielestään tuli nypittyä liian kaljuksi (on muuten pelleys kaukana), alkaa kaveriksi kirjoittaa "koiranelämää".
Keväthaukahduksin pp:na kirjoitteli Lennyn emäntä :)
Lähetä kommentti