Nyt kun isäntäkin uskaltautuu ulos pidemmille lenkeille järvien lomaan, niin alkaa taas vilvoittavat uintiretket. Sehän on jo aiemminkin todettu, että isäntä ei ui, mutta kahlailee tarvittaessa matalissa vesissä.
Emännän kanssa päästään harvemmin uimasille, vaikka kuinka selkeästi sille viestitän, että uimaan, uimaan, nyt mennään uimaan. Ei se tajua.
Hyttysiä on aivan pirukseen, tosin ne eivät minua häiritse, kun on tuo turkki melkoisen tuuheassa kunnossa (uhkailevat jo taajaan trimmarille menoa (pitääköhän minunkin mennä mukaan?)).
Pihalle pääsee nyt pelaamaan palloa ja possua, tosin isännällä näyttää leikanneen ruohonleikkuu päälle, kun joka viikko pitää sitä härisevää kärryä työnnellä pitkin pihaa. Emäntä kaivaa pihaa lapio kädessä ja vetelee jotain keltaisia kukkia maasta kiroilleen. Kyllä nää nysänaamat saa kaivaa pihalla, mutta annas olla kun meikäläinen vähän kuopii, niin taas alkaa huuto ja kohta ollaan sisällä...